Olipa kerran yrittäjä, joka rakennutti yritykselleen kotisivut. Toiveena yrittäjällä oli, että kotisivuilta asiakkaat löytäisivät kaikki tärkeimmät tiedot yrityksestä, sen tarjonnasta ja sille ajankohtaisista aiheista. Kotisivujen avulla yritys voisi viestiä arvoistaan, kertoa toimintatavoistaan ja vakuuttaa asiantuntijuudellaan.
”Näistä tulee maailman parhaat nettisivut!”, yrittäjä puhkui innoissaan. Nettisivuntekijät nyökyttelivät kohteliaasti vieressä, olivathan he kuulleet saman intoilun jo monta kertaa – prikulleen niin monta kertaa kuin olivat nettisivuja rakentaneet, nimittäin.
Kuinka ollakaan, nettisivuista tuli menestys. Asiakkaat pitivät yrittäjän kiireisenä niin, että melko nopeasti nettisivut jäivät ajatuksissa taustalle. Siellähän sivut olivat ja pysyivät, joten turha niitä oli koko ajan aktiivisesti ajatella. Muut asiat sen sijaan kirkuivat huomiota kuin nälkäiset linnunpojat, ja niin yrittäjä keskittyi muihin asioihin.
Aina välillä nettisivut putkahtivat taas yrittäjän mieleen. ”Ai niin, uuden kampanjan tiedot pitää lisätä kotisivuille”, hän mietti ja kävi lisäämässä tiedot nettisivuille. Sen jälkeen hän vaipui taas autuaaseen onnen tunteeseen tietäessään, että tarvittavat tiedot oli päivitetty kotisivuille. Hän kiitti itseään tuoreella korvapuustilla siitä, että oli päivittänyt nettisivuja – olihan sekin aikamoinen urakka. On se kummallista, että nykyään yrittäjän pitää olla kaiken muun ohella myös tekninen taituri, mutta niin vain hänestäkin oli sellainen kuoriutunut.
Kampanjoita tuli ja meni, samoin aukioloaikoja: kesä-, syys- ja joululomat, hiihtolomat, kaikki lomat aiheuttivat pieniä muutoksia aukioloaikoihin, sillä kyllähän yrittäjäkin lomaa tarvitsee, ja silloin yrittäjä kävi tietysti päivittämässä tiedot kotisivuilleen. Päivittäminen oli tehty helpoksi, ja alkoihan siihen muodostua rutiiniakin, kun sitä tarpeeksi usein teki.
Toisinaan kului pitkiäkin aikoja, ettei yrittäjä edes vilkaissut sivujaan. Mitäpä siellä oli vilkuiltavaa, samat vanhat jutut, jotka yrittäjä tunsi kuin omat taskunsa, niin monta kertaa hän oli niitä tutkinut. Nukkaiset, vanhat jutut. Eikä hänellä liioin ollut ylimääräistä aikaakaan käyttää nettisivujen surffaamiseen, ei omien eikä toisten.
Lopulta kyse ei ollut enää kiireestä tai kyllästymisestä: yrittäjää pelotti mennä tutkimaan sivujaan.
Vuosien varrella sinne oli kasaantunut niin paljon tietoa. Niin monet kampanjat, niin monet aukioloajat. Ja se ainainen muutos! Minne kaikkialle mikäkin tieto piti muistaa muuttaa? Ja miksi yhteydenottosivulla toivotettiin vielä hyvää juhannusta, vaikka syksyn ruska oli jo kauneimmillaan?
Olihan yrityksen painopistekin ehtinyt muuttua, mutta yritystarinan uudelleenkirjoittamiseen ei yrittäjällä riittänyt aikaa eikä ideoita. Helppoahan se olisi, jos joku vain kertoisi, mitä muuttaa ja mihinkin suuntaan. Itse päivitysten tekemiseen ei montaa minuuttia menisi.
Mitäs sitten tapahtui?
Ehkä yrittäjä osti kanssayrittäjältään maagisen punakynän, jota heiluttamalla erotti heti selvästi kaikki nettisivuille jääneet vanhentuneet tiedot.
Tai sitten yrittäjä otti yhteyttä Digiaarghiin, jonka oli kuullut tarjoavan ylläpitoasiakkailleen kuukausittaista sisällöntarkistusta – eli korostustussia, joka osoitti ei pelkästään virheitä vaan myös ratkaisuja.
Kummin vain, yrittäjä löysi ratkaisun ongelmaansa. Nyt hänellä oli tukenaan joku, joka auttoi häntä näkemään nettisivunsa uusin silmin ja huolehtimaan sisältöjensä ajantasaisuudesta.
Yrittäjän valtasi huumaava sisäisen rauhan tunne, ja vaikka hän nöyrä ihminen olikin, joutui hän tottumaan asiakkaiden jatkuviin kehuihin siitä, kuinka yrityksen verkkosivut olivat poikkeuksellisen hyvin hoidetut ja aina niin ihastuttavan ajantasaiset. Teihin voi aina luottaa!
Kehuja kuullessaan yrittäjä ei jaksanut enää mutista vastaan suomalaistyypillisiä vaatimattomia selittelyjä vaan vastasi tyytyväisenä ja silmät ylpeydestä loistaen: ”Kiitos, kiva kuulla.”
Huolehdittaisiinko, että sinunkin verkkosivusisältösi pysyvät ajan tasalla? Ota yhteyttä.
