Verkkosivujen suunnittelu käynnistyy aina palaverilla, jossa pyrimme saamaan mahdollisimman hyvän käsityksen asiakkaan toiveista ja tarpeista sivujen suhteen. Meidän asiakkaamme tarpeiden lisäksi tärkeitä ovat hänen asiakkaidensa – eli sivuston käyttäjien – tarpeet. Tai oikeastaan ne ovat kaikista tärkeimpiä!
Kohderyhmä pidetään mielessä sivuja suunniteltaessa sekä sisältöjä tuottaessa. Millaisin valintoihin kohderyhmä sitten vaikuttaa? Tässä artikkelissa käsittelemme kohderyhmän merkitystä verkkosivujen sisällöille.
Verkkosivujen kohderyhmää voivat olla vaikkapa yrityksen asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat tai hankkeen yhteistyökumppanit ja potentiaaliset yhteistyökumppanit. Kohderyhmä riippuu organisaation toimialasta ja tavoitteista. Verkkosivuilla voi olla oma erillinen tavoitteensa, kuten lisätä myyntiä tai kasvattaa tietoisuutta valitusta aiheesta. Verkkosivuilla voi olla useampiakin kohderyhmiä. Mitä tarkemmin rajattu kohderyhmä on, sitä vaikuttavammin viestiä voidaan kohdistaa juuri heille.
Kieli mukautuu kohderyhmän tarpeisiin
Teksteissä käytetty kieli valitaan aina kohderyhmän mukaan. Kansainvälistä suosiota tavoittelevan somevaikuttajan tekstit kirjoitetaan englanniksi, seniori-ikäisille suomalaisille palveluja tarjoavan yrittäjän sisällöt taas kirjoitetaan suomeksi – tämä on itsestään selvää.
Lisäksi merkitystä on sillä, millaisia sanoja tekstissä käytetään ja miten. Ovatko lauseet pitkiä ja maalailevia vai lyhyitä ja selkeitä? Käytetäänkö alan erikoissanastoa vai pyritäänkö muotoilemaan asia niin, että tavan tallaajakin ymmärtää mistä on kyse? Puhutellaanko lukijaa tuttavallisesti sinä-muodossa, teititelläänkö kohteliaasti vai kirjoitetaanko teksti niin, että välimatka lukijaan säilyy?
Myös erilaisia tehokeinoja, kuten huumoria ja kielikuvia, tulee käyttää harkiten riippuen kohderyhmästä.
Visuaalisuus ja erilaisten sisältötyyppien valinta
Tekstit ovat verkkosivujen pääasiallinen ja tärkein sisältötyyppi. Lisäksi sivuilla hyödynnetään visuaalisuutta monella tapaa. Verkkosivusuunnittelussa erilaisia visuaalisia keinoja käytetään erottamaan toisistaan esimerkiksi otsikot ja leipäteksti, napit ja linkit. Visuaalisilla keinoilla voidaan korostaa tiettyjä asioita ja johdatella käyttäjän huomiota sinne minne halutaan.
Kuvilla ja väreillä pyritään tietysti myös herättämään tunteita ja luomaan mielikuvia.
Visuaalisia keinoja suunniteltaessa kohderyhmän tuntemus on tärkeässä roolissa, sillä punaisen ja vihreän väreissä hehkuvat sisällöt voivat pahimmillaan muuttua sekavaksi mössöksi punavihersokean käyttäjän ruudulla, ja huonosti valittu visuaalinen elementti voi viedä huomion väärään paikkaan tai ajatukset väärään suuntaan – tai jopa loukata.
Verkkosivuilla voidaan hyödyntää kuvien lisäksi videoita, animaatioita ja ääniä. Tällaisilla sisällöillä saadaan usein näyttävä ja mieleenpainuva lopputulos, mutta niitäkin kannattaa käyttää harkiten kohderyhmästä ja tavoitteista riippuen. Saavutettavuusnäkökulmasta ajatellen videot, äänet ja liikkuvat elementit saattavat toteutustavasta riippuen joko helpottaa tai vaikeuttaa ymmärtämistä.
Tiedon määrä ja järjestys
Kaikkien sivustojen tarkoituksena ei ole myydä palvelua tai fyysistä tuotetta, mutta jokin tarkoitus ja tavoite sivustolla aina on. Rahan ei tarvitse vaihtaa omistajaa, että voitaisiin puhua myynnistä ja kohderyhmästä. Sivusto voi ”myydä” myös ajatusta tai mielikuvaa. Sillä ei ole väliä, kaupataanko sivustolla imureita vai vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, asiakas pitää silti ohjata kohti (osto)päätöstä. Olennaista onkin keksiä, mitä tietoa asiakas tarvitsee jotta voi tehdä päätöksen? Mitä hänen suostuttelemisensa vaatii?
Tärkeimpiä asioita sisältöjä suunnitellessa on se, kuinka paljon kohderyhmän edustajalla oletetaan olevan pohjatietoa käsiteltävästä aiheesta. Toisinaan tarvitaan paljonkin tietoa tuotteen tai palvelun hyödyistä tutkimustuloksineen kaikkineen, toisinaan riittää tieto, että paikalle pääsee bussilla.
Asiat on hyvä esittää sellaisessa järjestyksessä, että verkkosivukävijän mielenkiinto pysyy yllä ja navigointi sivuilla tuntuu loogiselta. Tiedon määrään ja järjestykseen vaikuttaa sekin, mistä verkkosivukävijän eli kohderyhmän edustajan odotetaan löytävän sivuille. Löytääkö hän paikalle vahingossa googlatessaan lähialueen tarjontaa, hakeeko hän ostohousut valmiiksi jalassaan tiettyä tuotetta tai palvelua vai osaako hän jopa naputella osoitekenttään suoraan täsmällisen verkko-osoitteen?
Millaisia asioita kohderyhmästä pitäisi tietää?
Sinä tunnet asiakkaasi ja kohderyhmäsi parhaiten. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla mestari asiakkaidesi verkkokäyttäytymisen ennustamisessa. Meille voit tarjota niin paljon tai vähän tietoa kuin sinulla kohderyhmästäsi on, ja me teemme lopun tutkimuksen ja päättelyn.
Demografiset tiedot, kuten ikä, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus ja ammatti ovat tietoja, joiden perusteella päästään jo pitkälle. Yhä useammin ostopäätöksiä ja valintoja vaikkapa yhteistyökumppaneista tehdään yhteisten arvojen pohjalta. Niinpä on hyvä tunnistaa kohderyhmälle tärkeitä arvoja sekä niihin liittyviä toiveita ja pelkoja.
Kohderyhmän määrittely on tärkeää palveluita suunniteltaessa, mutta aina kannattaa pitää mielessä sekin, että lopulta kohderyhmä on yleistys – ryhmään mahtuu aina erilaisia, toisistaan poikkeavia yksilöitä, joilla on myös omia, yksilöllisiä tarpeita.
Onneksi verkkosivusisältöjä voi myöhemmin päivittää, kun tieto kohderyhmästä tarkentuu. Analytiikkatyökalujen avulla verkkosivut voidaan valjastaa tuottamaan lisää tietoa kohderyhmästä, jolloin kohderyhmätuntemuksen lisääntyessä sivustoa voidaan aina jatkokehittää.
